Tansania 11–27.9.2008

Syksyn ensimmäinen safarimme suuntautui Tansaniaan. Mwanzaan, entiseen kotikaupunkiimme ei löytynyt sopivia lentoja, ainoastaan kiertämällä Nairobin tai Kampalan kautta. Lisäksi saimme kutsun Tansanian lähettipäiville. Päätimme lähteä autolla ja osallistua lähettipäiville Tazengwaan (600 km täältä itään), missä ensimmäinen suomalainen Tansanian lähetti Sylvi Mömmö on aloittanut lähetystyön v. 1934. Koolla oli yli 30 lähettiä, lapset mukaan lukien. Päiviin sisältyi raamattutunteja, vapaata yhdessäoloa, lentopalloa, tennistä, uintia. Yksi päivä oli koulutusta ja projektihallintoa. Aimo kävi yhtenä iltana Väyrysen Markun kanssa pelastamassa tien päällä pulaan joutuneita Kenian lähettejä.

Kartta, Mwanzan matka syysk. 08

Tazengwan lähettipäivät

Kahvitauolla

Tunnelmallista musisointia Afrikan yössä

Renkaiden vaihtoa pelastusoperaation jälkeen 

Matkamme jatkui seuraavalla viikolla Mwanzaan, johon on matkaa n. 240 km. Siellä valmistelimme seminaaria ja pakolaistyön evaluointia. Viikonloppuna matkasimme yhdessä Sospeterin ja hänen vaimonsa kanssa Serengetin kautta Mugumuun. Lähdimme liikkeelle aamulla klo 6, jolloin päivä alkaa sarastaa. Parin tunnin ajon jälkeen olimmekin jo portilla. Eläimiä alkoi kohta näkyä. Ruohikkoa oli kulotettu ja oli muutaman jo kerran ehtinyt sataa kuivan kauden jälkeen, joten uusi ruoho jo vihersi.Näkyi gnuita, antilooppeja, seeproja, kirahveja leijonia. Myöhemmin pohjoisempana alkoi näkyä kaadettuja puita ja pian näkyikin elefantteja, jotka olivat niitä kaataneet. Kävimme virralla katsomassa virtahepoja ja krokotiileja. Vielä ennen kuin poistuimme alueelta, ajoimme opasteen mukaan hippopoolille. Siellä pienessä lätäkössä oli kymmeniä hippoja ja haju sen mukainen. Kuulemma ovat päivän siellä vedessä ja tekevät tarpeensa sinne. Illalla lähtevät syömään ja aamulla palaavat lammikkoon.      

Kuvia serengetistä / Gaselli

Kuvia serengetistä / Gnu

Kuvia serengetistä / Kirahvi

Kuvia serengetistä / Seepra

Kuvia serengetistä / Simba

Kuvia serengetistä / Elefantit

Kuvia serengetistä / Virtahepo

Kuvia serengetistä / Hippopoo

Illaksi saavuimme Mugumuun Serengetin pitäjään. Siellä oli vieraanvarainen vastaanotto. Aamulla sitten kirkkoon ja kaikki saivat puheenvuoron, Marja-Leena ja Aimo Aamupäivällä ja Sospeter ja Susanna iltapäivällä.

Mugumun vieraanvaraisuutta

Mugumun kirkossa

Sospeter saarnaa

Maanantaina palailimme Mwanzaan ja siellä odottivat vielä viimeiset seminaarivalmistelut. Seminaari oli tavallaan katsaus pakolaistyöhön, jota olimme aloittamassa v. -94, kun Rwandan kansanmurhan takia suuri pakolaisjoukko tuli Tansaniaan. Työ on laajentunut myös burundilaisten ja kongolaisten leireihin. Nyt pakolaiset ovat palaamassa omiin maihinsa ja leirejä on osa jo suljettu ja loppuja suljetaan lähiaikoina, joten myös Fida lopettaa Tansanian ohjelman vuoden 2008 lopussa.Fidasta Anneli Karras oli ohjelmaa aloittamassa ja oli nyt todistamassa sen päättymistä. Kymmeniä kouluja on rakennettu ja tuhannet oppilaat ovat saaneet koulumateriaalia ja opetusta.Pidettiin myös virallinen kokous paikallisen kumppanin Tansanian helluntaikirkon kanssa monista käytännön järjestelyistä, mitä projektin lopettamiseen liittyy.Prakas Lal Fidasta opetti toisena seminaaripäivänä katastrofivalmiudesta, kuinka kirkko voi olla osallisena ja ennaltaehkäisevässä työssä mukana.      

Anneli Karras opettaa     

Prakas Lal opettaa

Marja-Leena vieraili iltapäivällä Annelin ja Lehdon Juhan kanssa läheisessä kotiteollisuuskoulussa, siellä oli koolla n. 300 seurakunnan naista omassa seminaarissaan. Lauluesitys sujui vauhdikkaasti. Toimme lyhyet tervehdykset. Monia tuttujakin siellä tapasin.     

Naisten seminaarin kuoro esittää

Paluumatkan Mwanzasta Kigaliin ajoimme yhdessä päivässä. Matka sujui rauhallisesti ja turvallisesti vaikkakin alkava flunssa teki väsyneen olon. Kiitollisuus täytti mielen monista hyvistä asioista mitä saimme matkalla kokea ja koko siitä 14 vuoden pakolaistyöstä, jossa olemme saaneet olla mukana pienten alkujen päivistä asti.Kertokoon seuraava kuva hyvästä mielestä, missä Aimo jakaa koulutyön koordinaattori Nestory Ihanon kanssa kuulumisia seminaarin jälkeen.    

Nestory Ihanon juttusilla