Elokuisena viikonloppuna  suunnistimme Ruandan Itäiseen provinceen, Nyagataren lääniin. Olimme pastori Evariste Karenzin vieraana. 18.8. lauantai-iltapäivällä suunnistimme Tabagwen alueelle, Nyabitekerin kylään. Linnuntietä kylään olisi ollut vain 5 km, nyt jouduimme kiertelemään eri pikkukylien kautta lähes 20 km, että pääsimme autolla perille. Olimme menossa katsomaan Tansaniasta palanneiden ruandalaisten uudisasutusleiriä.

 KUVA : matkalla Nyabitekeriin

Matkalla poimimme kyytiin Tabagwen kylän toimistosta alueen sihteerin John Ngogan ja kylän sihteerin Sam Baguman.

Kun lähestyimme kylää, alkoi puskien seasta erottua pieniä heinä- ja risumajoja, joissa oli muovikate. Ihmisiä alkoi kerääntyä majoista ympärillemme. Meille tuotiin matala penkki, jolla istuimme.

Kylässä asuu 103 perhettä. Heille on jaettu tontit, joihin he voivat rakentaa talonsa. 36 taloon on ADRA luvannut kattopellit. Ruandan valtio antaa heille maissia ja ruokaöljyä, lapsille maitojauhetta.

Kuulimme ihmisten kertomuksia, mitkä heidän suurimmat tarpeensa ovat.

KUVA : Nyabiterin asukkaita)

Koulu on 5 km:n päässä ja lapset joutuvat ylittämään laakson, joka sadeaikana on mahdoton ylittää. Lapsista 220 käy alakoulua ja 57 yläkoulua. Hyvää vettä ei ole, mutta laaksoon on aloitettu kaivaa kaivoa. Helmikuussa jaetut katemuovit alkavat hajota. Puuttuu siemeniä, kuokkia, peittoja, vaatteita.

Kuulimme Faustinin perheeltä, että hänellä oli Tansaniassa Ngarassa talo ja karjaa, nyt hän asuu vaatimattomassa majassa ilman mitään toimeentuloa.

KUVA : Faustinin perhe kotinsa edustalla