|
Amahoro! Terveiset itäisestä Afrikasta jälleen. Iloitsimme Suomen matkasta ja mahdollisuudesta olla hetki rakkaittemme luona. Pääsimme osallistumaan Marja-Leenan veljen tytön häihinkin. Olimme suurimman osan ajasta kotona Pihtiputaalla Rajalassa. Lapsemme pääsivät kaikki käymään luonamme siellä. Ja meillä riittää pitkäksi aikaa iloa muistella lastenlasten leikkejä ja juttuja luonamme. Kohotimme myös kuntoa metsän raivauksella. Aimon 90-vuotias isäkin oli useamman kerran metsässä mukana. Meille oli myös tärkeä olla mukana kotiseurakunnassa sekä Viitasaarella ja osallistua yhteiseen ehtoolliseen.
 KUVA : Metsuri 
KUVA : Maijan ja Ramin häät Paluumatkamme Suomesta sujui hyvin, tosin pientä jännitystä oli ilmassa, ehtivätkö matkatavarat jatkolennolle, kun vaihtoaika Brysselissä oli lyhyt. Mutta huoli oli turha sillä jatkolento oli 1,5 tuntia myöhässä. Jännitystä riitti vielä Kigalissakin. Olimme ensimmäisten joukossa tullista läpi, mutta matkatavarat tulivat melkein viimeisenä, odotimme niitä n. tunnin ja vielä taksia puoli tuntia. Portillakin vielä kolkuttelimme hyvän aikaa, ennen kuin saimme yövahdit hereille, klo oli jo 11.00 illalla. (24.00 Suomessa) Meille jäi yksi päivä aikaa valmistella lähtöä Burundiin, käydä pankissa, hoitaa internet-maksut ja saada autopaperit valmiiksi. Ugandasta saimme Charleksen illaksi vieraaksemme. Hän on Fidan tekninen projekti avustaja Itä-Afrikassa. Aamulla aloitimme matkan kohti Burundia. Osallistuimme Itäisessä Burundissa Ruyigissa konferenssiin, jonka tarkoitus oli toivottaa Tansaniasta palaavat pakolaiset tervetulleeksi takaisin Burundiin. 
KUVA : Värikästä kokousyleisöä Konferenssi oli hyvin organisoitu ja pääsimme hiukan sisälle Burundin kulttuuriin, mikä on erilainen kuin Tansaniassa tai Ruandassa. Kaikki oli viimeisen päälle organisoitu. Yövyimme lähetyksen tiloissa. Menimme syömään autoilla läheiselle koululle isoon halliin. Poliisi oli järjestämässä autot määrättyyn järjestykseen, piispat edellä ja saattueessa vilkut päällä ajaen siirryimme koululla. Siellä oli taas poliisi järjestämässä parkkeerauksen. Syömään ohjattiin samassa sotilaallisessa järjestyksessä. Protokolla oli huipussaan. Meidän vietiin piispojen ja johtavien pastorin kanssa eteen syömään!
KUVA : Ruokailu konferenssissa Vierailevana puhujana oli Tansanian helluntaikirkon piispa David Batenzi. Ja tietenkin paikallisen helluntaikirkon edustaja Charles Karenzo. Sama toistui, kun lähdimme stadionille konferenssiin. Meidät ohjattiin etupenkkiin istumaan. Marja-Leena sai myöhemmin tietää istuneensa maaherran vieressä. Hän tuli kesken kokouksen!

KUVA : Kutsuvieraita konferenssissa Kutsuvieraille oli rakennettu pressuista ja kankaista katos, mutta suurin osa kokousväestä istui maassa ilman mitään katosta. Heillä oli ainoastaan värikkäitä sateenvarjoja ja kankaita auringon suojana. Arviolta 5-6000 ihmistä oli kokoontunut yhteen.
Aamukokous kesti 4 tuntia ja iltapäivisin n. 3 tuntia. Meillä oli tietämistä istua kuumassa katoksessa se 4 tuntia vaikka olimme varjossa. Ihmettelimme, kuinka hyvin ihmiset jaksoivat istua ilman suojaa.
Perjantai-iltapäivänä vierailimme Nyarumurin kylässä 56 km:n päässä. Asfatti tietä oli 20 km ja loput 36 kapeaa hiekkaista kylätietä. N. 5 km tiestä oli jyrkkää laskua alas vuorilta. Vastaan tuli miehiä, iho hiestä kiiltäen. He työnsivät laaksosta painavia ruokakuormia pyörän tarakalla mäkeä ylös.

KUVA : Ruokaa markkinoille Kylään on suunnitteilla koulun rakentaminen palaaville pakolaisille. Siellä on valmiina rakennus, jossa on 2 luokkaa. Koulu on rakennettu 84, mutta sodan aikana v. -93 koulu oli tuhottu, ovet ja ikkunat varastettu, opettajien asunnot rikottu.
Paluumatkalla pysähdyimme pienen majan kohdalla. Majassa asui v. 2006 Tansanian pakolaisleiriltä palannut raskaana oleva Angeline 2 lapsensa kanssa. Mies oli kuulemma hankkimassa ruokaa. Angeline oli jauhamassa toisilta avustuksena saatua hirssiä majansa edessä. Hän oli nälissään ja laiha, hänen vaatteensa olivat risaiset. Ympäristöstä huokui köyhyys ja elämän kovuus. Haastattelin Angelinea paikallisen pastorin avustuksella. Kun lähtiessä annoin hänelle pienen rahasumman ja toivotin hänelle ja syntyvälle lapselleen ja koko perheelle Jumalan siunausta. Hän liikuttui saamastaan huomiosta. 
KUVA : Angeline kotinsa edessä Alueella on monia Angelinen kaltaisia naisia, jotka yrittävät hoitaa lapsiaan puutteessa. Ja monia uusia perheitä on palaamassa alueelle Tansaniasta. Matkalla näimme monia sodan aikana tuhottuja taloja, joihin ihmiset eivät ole vielä palanneet sekä uusia taloja, joita palanneet ovat rakentaneet.
Lauantaina meillä oli tilaisuus tavata oppilaita, jotka olivat palanneet leireiltä Tansaniasta. Jokainen heistä valitti ruoan puutetta, pitkää koulumatkaa, ei koulumateriaalia, veden puutetta ja monilla oli silmäsairauksia, eikä rahaa tutkimuksiin. Sunnuntaina iltapäivällä matkustimme Bujumbuuraan, pääkaupunkiin. Maanantai aamuna aloimme käydä läpi projektisuunnitelmaa yhdessä Charleksen ja Burundin projektikoordinaattorien kanssa. Kävimme läpi suunnitelman yksityiskohtia ja hioimme sanamuotoa Suomessa ymmärrettävään muotoon. Työ jatkui vielä kaksi päivää. 
KUVA : Projektisuunnitelman tekoa Burundissa Torstaina palasimme kotiin. Suunnitelman hiominen jatkui koko viikonlopun, ehdimme kuitenkin sunnuntaina aamupäivä Jumalanpalvelukseen.
Maanantaiaamuna suunnistimme kohti Kongoa samanlainen suunnitelma siellä tehtävänä. Rajamuodollisuudet sujuivat hyvin, kun jätimme auton Ruandan puolelle ja kongolainen pastori haki meidät tiistaiaamuna autollaan ja auttoi rajamuodollisuuksissa. Kolme päivää hiottiin projektisuunnitelmaa yhdessä kongolaisten kanssa. Marja-Leena oli petissä yhden päivän mahataudissa. 
KUVA : projektisuunnitelman tekoa Kongossa 
KUVA : Kaupankäyntiä Bukavussa Palasimme perjantaina ilman vaikeuksia. Pastori Muteba hoiteli passeihimme leimat. Me seurasimme tavaran kulkua Ruandasta Kongoon päin. Naiset kantoivat uskomattomia taakkoja selässään. Vammaiset olivat löytäneet hyvän rahanhankkimiskeinon. He kuljettivat tavaraa invaliidipyörillään jonkun avustamana.
Vielä lauantaipäivä kului prjojektia miettien. Charles palasi sunnuntaiaamuna Ugandaan. Meitä odotti töiden suma maanantai-aamuna. Viimeiset kolme viikkoa ovat olleet kovin kiireisiä. Olemme istuneet matkojen jälkeen tietokoneen ääressä aamusta iltaan. Kunhan projektianomukset valmistuvat, toivomme tahdin vähän hellittävän. Muistiin kirjoitteli Marja-Leena
|